Aletaan sitte purkamaan pikkasen tota Forsterin kahta viikkoo. Mulla on tuolta kuvia joku suurinpiirtein 1900 ja niitten läpikäyminen ei oo mikään maailman ihanin ja helpoin homma, mut se on onneks jo hoidettu, jes.
Ekan viikonlopun oli pikkasen ahasta kun Susien, Mitchin ja lasten lisäks samassa talossa asusteli Susien sisko perheineen. Kuus lasta ei oikeesti oo mitenkää paljo, enkä mä ees ajatellu et ois ollu ahasta, muitten mielestä oli tosi ahasta. Oikeestaa mulle se oli vaan helpompaa, ku lapsilla oli suurinpiirtein samanikäset serkut leikkikavereina, nii ne ei ollu koko ajan vinkumassa tylsyyttään. Eikä tarttennu viihdyttää niitä koko ajan. :) Paitsi et jouduin sit lastenvahdiks kaikille kuudelle, ku vanhemmat lähti ulos.. Mikä sen ihanampaa, ku yrittää saada kaikki nukkumaan samaan aikaan, ku toiset ei usko sanaakaa ja toiset itkee ku ne on jätetty ihan tuntemattoman tyypin hoiviin. Ei helppo homma.
Oikeesti ne oli tosi helppoja. Oikeestaan oisin mielummin hoitanu niitä serkkuja ku näitä. Ne oli jotenki tuhat kertaa helpompia, vaikkaki voi olla, et neki ois ollu jossai vaiheessa tosi hankalii. Mut joo. Serkut häippäs sunnuntaina, jonka jälkee alkoki sitte rantamaraton. En tiiä oonko tyhmä vai tyhmä, mut onnistuin aina jättää kameran kotia, ku lähettiin rannalle. Varsinki ku me ei menty kahta kertaa samalle rannalle, vaa koluttiin kaikki maholliset ja mahottomat rannat läpi. Mä kyllä palasin yhelle rannalla takasin, koska se vaan oli niin söpö, et oli pakko päästä ottaan kuvia. Burgess beach on yks näteimmistä mitä Forsterin suunnalta löytyy (mun mielestä) ja oisin voinu kuluttaa tohon paikkaan enemmänki aikaa ku vaan sen 600 kuvan verran.
Matkalla bongasin paikallisii pikkulintuja, onko söpömpiä enää ollenkaa? Yks asia on saletti, et ku täältä sitten aikanaan palaan Suomeen, nii jään niin kaipaamaan värikkäitä lintuja. No joo, onhan Suomessaki värikkäitä lintuja, "moi oon talitintti ja mulla on likasen keltanen maha, repikää siitä".
Burgess Beach on yks mun lemppareista ihan vaan sen takia, et siellä on niin kaikkea. Rock poolit on niin nättejä, ja jos niistä ei löydä rapuja, nii iha kuollu mesta. Jaksaisin seurata vaikka kuin kauan, ku aallot heittää vettä kivien väliin ja kuinka puolet siitä valuu sitte pikkupuroja pitkin pois. Yhtä vaan en tajuu, ku yleensähän aallot silottaa kiviä, nii miten ihmeessä noi kivet on noin hullun teräviä?! Tonne ei tosiaan oo asiaa varpasillaan. Et pääsis metriäkään eteenpäi noita kivikkoja pitkin.
Asiasta kukkaruukkuun, en tosiaan tiiä, oliks mulla ihan kaikki inkkarit kanootissa (epäilemättä ei), ku kiipesin ottamaan noita mageita "aallot hajoo kallioon" -kuvia. Koska nimittäin aallothan oli isompia ku minään aikasempana päivänä. Mullehan ei tullu mieleenkään, et ku normaalit aallot roiskii aika korkeelle ja lähelle, nii sielt saattaa ihan tosissaan tulla sellanen isompi aalto väliin, joka sit oikeesti on viel vähän massiivisempi.. Mut koska mottohan on, et kuvataan ensin ja mietitään jälkeenpäi ihan sama vaikka koko kamera on paskana heti napin painalluksen jälkeen, nii tulos on alla oleva kuva ja vartti kameran perusteellista kuivatusta. Vaatteissa kesti vähän kauemmin.
Läpimärissä suolaveden kastelemissa vaatteissa, napit korvilla, kännykkä taskussa kuivaat kameraa vartin ja oot ylpee et se edelleen toimii ja sitte ripustat paidan ja shortsit kuivumaan kiville, tunget ne napit sen kännykän seuraks sinne läpimärkien shortsien taskuun ja hyppäät itte uimaan. Tottakai tajuut aatella vasta kotona, et se kännykkäki on voinu saada jotain kivoja kosteusvaurioita, no mikäs siinä jos näytön lasien välissä on vähän vettä ja se heijastuu auringossa hain kuvana. Ei se oo paha, jos se ei haittaa näkyvyyttä ollenkaan. Mieleen ei tosiaankaan tuu tarkistaa, et kait se puhelin toimii muuten (voi johtuu siitä, et mun kännykän käyttöön ei oo täällä lukeutunu oikeen mitään muuta ku Jewelsin pelaamista). Ja tietty huomaat just sillon et ku soitat nii kukaan ei kuule sua, ku oot 10km päässä kotoo ja yrität soittaa kyytiä ittelles. Että näin.
Onhan noi aallot nyt niin nättejä, et voin ihan hyvin uhrata yhen puhelimen niitten takii. Varsinki ku nytte tarttisin aika kipeesti sitä puhelinta. Tai siis en oikeestaan, eihän se liittymä ees toimi. No ehkä löydän jostain jonku nokian halppiksen jolla voin soitella ja tekstaa. Tyyliin 3310 ois aika jees. Voin kuitenki käyttää tota kaikkeen muuhun, koska kaiken a ja o:han on et Jewels toimii yhä...
Mulla on noita kuvia tuolta ihan hulluna ja valinnanvaikeus on vaikein vaikeus. Joten nää kaikki Forster-postaukset tulee olemaan ihan järkyttäviä kuvaoksennusopostauksia. Sori ny vaa kaikki mut näin tää menee. En tosiaan osaa laittaa vaa kahta kuvaa vaa enemmänki kakskyt.. Toivottavasti nää kuvat jonku mieltä lämmittää.
Tällä hetkellä oma mieli tekis kyllä niin takas tonne rannikolle, koska nää lämpötilat ei oikeen helli mua.. 17 astella max, sisällä ja ulkona, villasukat jalassa, kaikki lämpimät vaatteet päällä. Onks nää ihmiset jotai vaihtolämpösii liskoja ku nää kulkee samat t-paita ja shortsit jalassa oli sitte 30 tai 10 astetta. Ei oo kyllä mulle luotu tällaset lämmittämättömät pahviseinä talot. Sen mä vaan sanon, et sisällä kuuluu olla se 19-21 astetta, oli ulkona sitte helle tai pakkanen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti