torstai 20. syyskuuta 2012

Would you just lie with me and forget the world?

Mun paras kaveri täällä on alkanu ällöttää mua. Ihan kirjaimellisesti meni viietkymmenet kylmät väreet tänään ja eilen, ku näin mitä se hölmö vetää naamariinsa. Eilen se löysi jostain toisen siipensä menettäneen linnun (tai sitte se oli itte repiny sen irti whatsoever). En oo mikää raukkis, jolla nousee oksennus kurkkuun ku näkee kuolleen linnun, vaikka se oliki isompi ku sorsa. Nii ei se vielä ällöttäny. Tänään siltä linnulta oli aamulla hävinny pää ja puolet höyhenistä oli ympäri ämpäri. Tääkään ei vielä saanu mun ällötysmittaria täyteen, mutta kun tää nelijalkanen päätti sitte lounastauon aikana repii siltä linnulta ne flamingolle ominaisen pituset jalat irti ja alkaa narskuttaa niitä pikkupikku palasiks, että saa koko jalat syötyä. Sellasta ihanaa rätinää ja luutkatkeeääniä.Yritä siinä sitte syyä makkarahampparii vieressä. Joo morjens. 

Eilen toinen pomoista (joka on eläinlääkäri) leikkeli parilta hepalta pallit pois. Voiks tota sanoo jotenki sivistyneemmin, anyone? Tänään sitte oltiin heittämässä poltettavat jätteet nuotiokasaan ja ne leikellyt osaset oli tietty siinä ihan päällimmäisenä ku avas sen roskiksen kannen. C päätti sitte antaa ne Zazalle sen sijaan, et ois heittäny ne sinne nuotioon. Zazahan nappas ne ja meni pureskelemaan niitä ihan mielissään vähän matkan päähän. Mulle on okei niin kauan, kunhan se ei tuo niitä tohon mun gooseneckin takahuoneeseen, mihin sillä on välillä tapana kantaa tavaraa. 

Ihana koira tuo Zaza. 

Oli mulla muutakin. Nimittäin vaikka oon kuinka saanu kehuja tänään, leivoin kakkua joka oli amazing, musta on ilmotettu jopa mun edelliselle pomolle, että oon tosi tunnollinen ja ihana työntekijä, joka tekee tästä työstä paljon mielekkäämpää (excuse me, jos oisin joskus HK:lla saanu tollasii kehuja, nii oisin julistanu kaikki pomotki iha hulluiks:DD) ja kaikkee muuta kivaa, nii silti oon ollu epäonnisempi ku ikinä. Mulle on käyny kaiken maailman tapaturmia eilisaamusta lähtien, että huhhuh. 
Jäin jaloista kiinni aidan alimpaan naruun ja kaaduin suoraan mahalleen maahan hepan jalkojen juureen, kummassaki kädessä täydet ruokaämpärit. Ilmat pihalle, ihanaa.
Mun jaloille tallottiin sekä tänään että eilen kahdesti.
Yks hepoista onnistu jotenki kummasti puremaan mua perseestä. 
Koskin vahingossa kahdesti vahvimpaan sähköaitaan ja kerran puoliks tahallaan vähän lepsumpaan sähköön. (piti tarkistaa, et eihän siinä menny sähkö. no menihän siinä)
Yks temppuileva heppa juoksi karkuun. 
Kaadoin joku viis ruokaämpäriä tänään. 
Törkkäsin vahingossa jo kerran potkuja keränneen peukalon hevosen jalkaan niin, et se taittu uuestaan ympäri ja turpos taas. Jospa D muistais huomenna tuua mulle tiikerirasvaa.
Mulla on koko jalan pitunen haavan vasemmassa jalassa, eikä mitään hajua mistä se on tullu, mut se on kipee.
Ja mulla on joku tuhat mustelmaa. 

Ja oon myös miettiny, et miks ihmeessä kaikki mun työkaverit on ihan siedettävän siistejä työpäivän päätteeks, mut mä näytän aina siltä, ku mun päälle ois kaadettu kaiken maailman mudat ja liejut ja vähän heitetty multaa ja heinää päälle. Mut ei saa valittaa, nautin kuitenki tästä duunista ylikaiken. Ehkä se on just niin, että tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu.:)

Tää on nyt tällanen kuvaton postaus, koska mulla ei oo ku yhet kuvat, mitkä voisin julkasta ja neki on iPhonella, joka on tossa alle kahen metrin päässä, mut en jaksa sitää hakee, koska en kuitenkaan jaksais laittaa niitä kuvia koneelle, koska se kestää kuitenki ehkä puol minuuttii. Niitten kuvien valitseminen on kuitenki vaikeeta ja pitäis niitä vähän muokataki ja sitte ladata tänne bloggeriin ja jotenki mulla ei nyt vaan kiinnosta, kerta pitäs mennä nukkumaanki, että jaksais huomenna herätä taas viideltä, että kerkeis lenkille ennen töitä sinne paikkaan mistä ne kuvat, mitkä oisin voinu laittaa tänne, mutta en laita, on otettu. Se paikka on tosi magee, vaikka sinne meno kestää ikuisuuden sellasen lähes pystyjyrkän tien takia, joka nouseen tonne kukkulan päälle, mistä näkee ihan sika pitkälle. Mutta jos totta puhutaan, niin kaiken tämän takana on kuitenkin laiskuus ja sillä sipuli. 

Mun pää on jo ihan liian sekasin. Ja vaikka joku sais sellasen käsityksen, että valitan jostain, niin älkää luulkokaan! Ilmotin vaan, että oon aika huono-onninen kaveri. Hauskaa mulla on ollu enemmän ku koskaan, varsinkin, kun omana ittenä oleminen on päivä päivältä helpompaa!

Ps. jos joku haluu jotain kivaa aamupalavideoo, niin tästä vaa kattelemaan, millai toi meijän pomo suurinpiirtein niitten heppojen kans eilettäin hengaili. 

2 kommenttia:

  1. :DDDDDDDDDDDDD hahahahahahahaha päivän naurut, kiitos ! aamu lähti hyvin käyntii, en ees haluu tietää mitä tos videos tapahtuu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no onneks jollaki on hauskaa:D mulla alkaa pikkuhiljaa palaa hermo noitten epäonnisuuksien kans:D mut ehkä tää tästä

      Poista