Tasta se sitte alkaa, hengailu Australian mantereella seuraavat kuukaudet. Nytte oon ollu joku 12 tuntii perilla Sydneyssa ja pikkuhiljaa alkaa tuntuu et tosissaan oon taalla enka vaa naa unta. Ollan keretty (nukkumisen lisaks) kayda vaha tsiigailee ymparistoo ja pakolliset oopperatalo ja Harbour Bridge on nahty, tosin en oo viel ikuistanu kuvakokoelmii ku olin semilaiska kameran kans. Nyt puuttuu Sydneyn must-mestoista enaa Bondi ja sen rantavahdit ;)
Taa Liian kamppa on just magee ja paljo isompi mita aattelin, vaikkaki Liian huone on aika pieni, mut sopu sijaa antaa. Kamppiksetki vaikuttaa iha mukavilta, et kaippa tanne ihan sopeutuu. Huomisesta lahtien oon sitte yksin isossa, uudessa ja tuntemattomassa kaupungissa, ku Liia lahtee kaheks viikoks tyoreissulle Perthiin. Saas naha iskeeko pakokauhu ja oonko lahossa heti ekalla koneella takas Suomeen. Toivottavasti ei. Paasen rauhas tutustuu kaupunkiin ja leikkimaan kunnon turistia jarkkarin kans. Oikeesti pitas hoitaa myos kaikkii kaytannonhommii esim. aussiliittyma ja pankkitili. Hankalaa hommaa.
Koitan postailla tanne tarinoita mahd. paljo vaikkaki vihaan tabilla postaamista, koska a) ei saa ä:tä ja ö:tä ku pitkien mutkien kautta, eli joudutte nyt tyytymaan tallasii arsyttaviin teksteihi, b) talla on niin hidas kirjottaa, c) ei pysty postailee kuvii, joka kerta ku koitan nii blogger sekoo ja joudun alottamaan alusta, d) koska ylipaataan vaan vihaan tata laitetta. Kylla, on ikava lapparia jo nyt. Mut muuten kylla maistuu taa taalla oleilu.
Mut joo, yks juttu mika on torkeen outoo. Taal on kesa ja joka paikas on jouluvaloja, totunkohan koskaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti